Jo tavaksi muotoutunut lihanpaistoreissu Ollin kanssa siirtyi tällä kertaa syksyltä helmikuulle. Tällä kertaa aikalailla skipattiin kaikki kävely ja siirryttiin suoraan lähimmältä parkkipaikalta Peukaloisen vuokratupaan, jonka yhdeksi yöksi olimme varanneet. Siis suoraan pääasiaan.
Pääsimme parkkipaikalle hieman klo 1400 jälkeen ja tuvan varaus alkoi samaan aikaan. Pitihän kopin varauksesta tietysti ottaa ilo irti ”koko rahalla”. Kävelyä ei kestänyt kuin noin 10min, jonka jälkeen pääsi toteamaan mökin pienuuden. Monesti vuokratuvat tuppaavat olemaan autiotupia isompia, mutta nyt oltiin 15 neliömetrin komerossa. Noh, vaikka pää meinasi osua kattoon ja ovesta oli kuljettava about kaksin kerroin taitettuna, ainakin pieni koppi lämpeni nopeasti. Lämmitystähän tarvi, sillä pihalla oli noin -14 astetta pakkasta.
Kun kamina oli saatu kunnolla jauhamaan, laitettiin myös pihanotski tulille lihan paistoa varten. Possun sisäfileeseen pyöräytettiin rubit pintaan ja sitten Gochujang -chilitahnat päälle. Sitten folioon ja ritilälle tulen päälle. Arvaus oli, että lihalla hetki tulisi menemään kun lämpötila oli mikä oli. Lihaa odotellessa korkattiin punaviini sekä kinkut ja juustot, ja laitettiin kämppä täyteen valoja.
Joskus aikaisemmin olen voivotellut, kun elukoita näkee aivan liian harvoin. Tällä kertaa Avara-luonto -kokemuksen tarjosi päästäinen lumihangella. Hetken tuvan pihalla hangen päällä kikkailtuaan se juoksikin tuvan alle parempaan jemmaan. Ehkäpä päästäiselläkin oli yhtä juhlaa, kun koppia pidettiin lämpöisenä.
Pimeä tuli ja pikku hiljaa oltiin illassa. Lihakin saatiin puolentoista tunnin pyörittelyn jälkeen valmiiksi ja oli aika siirtyä jumittamaan sisätiloihin. Viimeinen pinta lihaan oli tarkoitus ottaa nakkaamalla foliopötkö hetkeksi lähes suoraan hiilille, parin klapin päälle. Hetken se siinä pysyikin, mutta nopsaan onnistuttiin tipauttamaan liha klapien päältä suoraan ahjoon. Noin 2 sekunnin miettimisen jälkeen tuvan tuhkalapio tarjoutui sopivaksi työkaluksi lihan turvaan saattamiselle. Samalla tuhkalapio toimi näppäränä tarjoiluastiana lihalle myös pöydässä. Ruokaa ja viiniä, tämän jälkeen loppuilta menikin aikalailla pötkötellessä. Illan mittaan tietysti vielä upposi kuppi kaakaota ja jäätävä lakupussi.
Alunperin yölle oli luvattu kiristyvää pakkasta, noin -20 nurkille, mutta näin ei käynytkään ja pakkanen pysyi noin -14 nurkilla. Yöksi olisi riittänyt makuupussi, mutta silti viihtymisen maksimoimiseksi pari kertaa yöllä kävin sytyttämässä kaminan uusiksi täydellä pesällä. Nukkuminen onnistui tästä huolimatta oikein hyvin.
Aamulla pistettiin romut kasaan ja tehtiin hyvin lyhkänen lenkki lammen ympäri. Keli oli yhtä hyvä kuin edellisenäkin päivänä ja sinänsä ulkoilukeli oli mitä mainioin. Parkkipaikalle päästyämme, ei sielä vähemmän yllättäen ollut enää kuin yksi auto meidän lisäksi, joten yöksi ei varmaan ollut näille main kukaan muu jäänytkään.
Romut autoon ja kohti Nokia cityä. Ajomatka oli mitä hienoin. Menin pienempiä teitä pitkin pöndeä, aina Toijalan keskustaan saakka, josta loppumatka motaria. Aurinkokin paistoi pilvettömältä taivaalta, keli oli siis täydellinen (paitsi että oli helvetin kylmä).