Hikinen reppu

Tervetuloa! Näitä jorinoita muutaman rivin luettuaan varmaankin miettii, että mikä helvetti tämä koko sivu edes on? No, kyllä tämä ihan oikean ihmisen retkeily -ja vaellusteemainen blogi on, mutta kirjoitettu ehkä hieman lyhyen laiskasti ja paikoitellen satiiriseen sävyyn. (ChatGPT tuskin tekisi näin ”hienoa” tekstiä näillä määrillä kirjoitusvirheitä…) Tätä voisi kuvailla julkiseksi, tietyllä teemalla varustetuksi päiväkirjaksi, johon lentää tarinaa suoraan päästä sen kummemmin perkaamatta. On toki hienoa, että nykyisin netti on pullollaan laadukasta sisältöä Suomalaiseenkin retkeilyyn liittyen, mutta ehkäpä juuri siksi, tätä paska-osastoakin pitää olla.

Saatan kirjoittaa lyhyesti tai vähän pidemmin ja jutuissa ei välttämättä ole päätä eikä häntää, lähinnä ajatuksenvirtaa. Joku saattaisi kysyä miksi en käytä jotain SOME-alustaa tähän? Siksi että somettaminen on yksinkertaisesti perseestä ja en oikeastaan himoitse seuraajia tai lukijoita. Jos joku tämän sivun seuraamisesta saa jollain perverssillä tavalla täytettä elämäänsä, niin hyvä, se on vain bonusta.

Kuka, mitä, missä?

Olen Atso Arat, päälle kolmekymppinen, ATK-asioita työkseni nakuttava perusjamppa Tampereelta.

Innostuin toden teolla retkeilystä vasta 2020 nurkilla ja päätin, että lähden tosissani kokeilemaan millaista metsässä on olla vähän reilummin kuin vain termarikahvien verran. Ennen tätä ainoat elämäni metsäyöt oli valtion tarjoamat inttiyöt, joista ei ihan niin lämpimiä muistoja sitten ollutkaan. Itse olenkin aina ajatellut, että juuri intti on pilannut monelta pysyvästi ulkona nukkumisen ja telttailun, mutta se taas on eri keskustelu…

Suurena inspiraationa itselleni toimi (ja toimii edelleen) mm. Ali Leiniön videot, joista myös pääsin riippariretkeilyn maailmaan. Riippumatosta onkin tullut itselle se ensisijainen majoite retkelle kuin retkelle, kunhan vain ollaan sellaisilla leveyksillä, että puita riittää.

Vaikka sanoinkin, että en niin varsinaisesti lukijoita odota tänne eksyvän, niin tervetuloa siitä huolimatta!