Jo lähes perinteeksi muodostunut syömisreissu metsään oli taas vuorossa. Viime vuonna lähdimme Ollin kanssa Seitsemiseen räntäsateeseen tekemään paistia. Nyt kohteeksi valikoitui Lauhanvuori. Oli hauska käydä nyt myös syksyllä paikalla, sillä kaksi edellistä reissua tänne ovat molemmat olleet keväällä.
Olimme paikalla perjantaina illasta noin 1730 nurkilla. Tulimme autolla suoraan Spitaalijärven parkkipaikalle, josta muutaman sata metriä siirryimme keittokatokseen. Saimme ensimmäistä varttia lukuunottamatta olla koko illan keskenämme, ei tarvinnut taaskaan miettiä pahoittaako jutuillaan jonkun mielen.
Menu koostuisi tällä kertaa Reuben-leivistä, joiden alle alkupalana pieni setti juustoa ja ilmakuivattua kinkkua. Tämä kaikki alas punaviinin avustamana.
Ilta meni hienosti leipiä paistellen ja itsensä huonovointiseksi syöden. noin 2200 aikaa katoksen ohi pyyhälsi joku fillaroitsija miljoonan gigawatin lampullaan, joka näkyi pimeässä metsässä melko pitkälle. Tämäkin kaveri taisi jäädä yöksi Spitaalijärven telttailualueelle, sillä kun hieman ennen klo 2300 siirryimme sinne, oli pimeydessä teltta ja fillari.
Olin vaihtelun vuoksi ottanut itsekin riipparin sijaan teltan. Sitähän olikin viimeksi käytetty 2023 kesällä Vätsärissä, joten ehkä oli ihan hyvä välillä vilkaista oliko kaikki vielä kasassa kuten pitääkin. 2300 jälkeen meillä olikin jo majoitteet kasassa ja olikin aika siirtyä vaakatasoon. Hetken pyörimisen jälkeen onnistui nukkuminenkin. Kun harvoin nukkuu teltassa, oli unohtanut kuinka paljon lämpimämpää ilma sisällä onkaan. Riipparin kanssa pienelläkin tuulella olet heti jäässä kun tulet pussista pihalle, mutta teltassa onnistui nukkua paikoitellen melkein pussista puoliksi pihallakin.
Seuraavana päivänä kiersimme Terassikierroksen, josta tulisi noin 9-10 km käveltävää, koska halusin käydä myös kurkkaamassa jälleen kerran mahtavan Kärkikeitaan tuvan. Lähdimme hieman klo 1200 jälkeen liikenteeseen. Keli oli tasaisen harmaata, mutta ilman vesisadetta. Kylmäkään ei varsinaisesti ollut, sillä lämpötila oli aika lähellä 10 astetta. Kiersimme myötäpäivään, ensin poiketen Kaivolammin tulipaikalla. Reitillä oli ruuhkaa ja tulipaikallakin oli iso lössi. Nuorempi osasto oli aloittamassa aikaisin lauantaipäivää makkaraa grillaten ja Stolia kurkusta kaataen. Käypä vaihtoehto tuokin.
Jatkoimme matkaa muutaman minuutin seisoskelun jälkeen kohti Kärkikeidasta. Tässä välissä huomasin myös hukanneeni toisen hanskani ja kirosin 5min kiinalaisia paskoja karabiinihakasia. Kärkikeidas oli juuri yhtä sympaattinen kuin keväältä muistinkin. Mystisesti pöydällä keväällä nököttänyt pehmokettu oli päättänyt häipyä. Olimme ilman reppuja matkassa, joten ei tässä jääty kahvejakaan keittelemään. Jatkoimme matkaa kohti näkötornia hetken istuskelun jälkeen.
Matkalla näkötornille kävelimme Lauhan vuokratuvan ohi ja pohdimme olut-retkeilyn mahdollisuuksia kyseisessä tuvassa joskus tulevaisuudessa. Näkötornin kärjessä käynnin jälkeen kävelimme lenkin loppuun vielä kerran Spitaalijärven kautta kiertäen takaisin parkkipaikalle.
Paluumatkalle oli jo katsottu kebabbila valmiiksi Kankaanpäästä, joten seuraavaksi sinkosimme japanilaisen sotaratsun nokan kohti etelää!