Aamulla Rovaniemelt\u00e4 bussilla Ivaloon, josta viel\u00e4 pienell\u00e4 pakubussilla Utsjoen suuntaan. Perille asti en tietenk\u00e4\u00e4n mennyt, vaan j\u00e4in Kenesj\u00e4rven pys\u00e4kill\u00e4. Kuten tuosta arvata saattaa, menin polun siis pohjoisesta etel\u00e4\u00e4n, eli Kenesj\u00e4rvelta Sulaojalle. <\/p>\n\n\n\n Vett\u00e4h\u00e4n tottakai tuntui tihkuttavan kokoajan, mutta eip\u00e4 tuolle mit\u00e4\u00e4n mahda. Sit\u00e4 samaa tihkua oli siis l\u00e4hestulkoon koko reissun ajan. Kenesj\u00e4rvelt\u00e4 l\u00e4hdin k\u00e4velem\u00e4\u00e4n polkua noin kello 15 aikoihin. Tavoite oli kunnianhimoinen, p\u00e4\u00e4st\u00e4 ensimm\u00e4iselle kodalle. ”Lounasta” s\u00f6in heti ensimm\u00e4isell\u00e4 merkatulla tulipaikalla, Silke\u00e1jalla noin klo 1600.<\/p>\n\n\n\n Loppuen lopuksi kodalle (Gamajohnsuohp\u00e1\u0161\u00e1ja) oli aivan liikaa matkaa ja sinne ei aivan ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 p\u00e4\u00e4sty. Matkaa p\u00e4iv\u00e4lle tuli kuitenkin noin. 8km Y\u00f6t\u00e4 olin teltassa j\u00e4rvenrannalla, telttapaikan nimi oli ”Tapiola Goahti” tai Njaggalj\u00e1vri, en ollut ihan varma. Telttaa pystytelless\u00e4 kello oli noin 19.30 ja kun kellahdin telttaan p\u00f6tk\u00f6tt\u00e4m\u00e4\u00e4n, simahdinkin samantein. N\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti paskasti nukuttu y\u00f6 junassa vauhditti nukahtamista.<\/p>\n\n\n\n Aamulla matka jatkui, ehk\u00e4p\u00e4 noin klo 11 aikoihin. T\u00e4n\u00e4\u00e4n tarkoitus oli p\u00e4\u00e4st\u00e4 Fjellujohkalle asti, joten etappia oli jonkun verran edess\u00e4. Keli oli harmaa ja tihkutus jatkuvaa. Tiesin ett\u00e4 edess\u00e4 oli kiipe\u00e4mist\u00e4, sill\u00e4 y\u00f6n leiripaikka oli ollut kanjonissa j\u00e4rven rannassa ja reitti l\u00e4hti kartan mukaan kulkemaan kanjonin it\u00e4reunaa pitkin. Jo muutaman kilometrin sis\u00e4ll\u00e4 alkoi tuskaisen pitk\u00e4t rappuset n\u00e4ky\u00e4. Kun pienell\u00e4 huohottamisella oli p\u00e4\u00e4ssyt kanjonista pois, olikin askel kevytt\u00e4 tunturissa kohtuullisen helppokulkuisella polulla. <\/p>\n\n\n\n Jonkun ajan p\u00e4\u00e4st\u00e4 ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n tavoitteena ollut kota tuli n\u00e4kyviin ja pidinkin paikassa oikein reilun muutaman tunnin lounastauon. T\u00e4ll\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 sai hieman kuivateltua sateessa kastuneita vaatteita sek\u00e4 telttaa. Luonnollisesti l\u00e4mmitin kodan kamiinan aivan liian t\u00e4ysille ja hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 saikin jo pit\u00e4\u00e4 ovea auki (El Classico). Toki kotaa oli taidettu saunana jo k\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin, sill\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyi kasa isoja kivi\u00e4 kamiinan p\u00e4\u00e4lle laitettavaksi sek\u00e4 kasa jos jonkun sorttisia pesuvateja. <\/p>\n\n\n\n Matka jatkui noin 1420 aikoihin kohti Fjellun putousta. Matkalla olisi muutama kahlaamo, joka vallitsevassa s\u00e4\u00e4ss\u00e4 tietysti ehk\u00e4 hieman hapotti jo ennakkoon, mutta kyll\u00e4h\u00e4n noita ylityksi\u00e4 tehdess\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n her\u00e4si kun minuutin joessa k\u00e4velyn j\u00e4lkeen ei meinaa tuntea jalkojaan. Ylitykset olivat kohtuu l\u00e4hell\u00e4 toisiaan ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ei t\u00e4ll\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 lis\u00e4\u00e4 olisi en\u00e4\u00e4 luvassa. Ylitysten j\u00e4lkeen noustiinkin taas korkealle kanjonin l\u00e4nsilaidalle avotunturiin ja t\u00e4t\u00e4 kestikin aina perille Fjellujohkalle saakka, jota ennen laskeuduttiin takaisin alas. Ilmeisesti olin paikalla kohtuu oikeaan aikaan, sill\u00e4 avotunturissa maaruskan v\u00e4rit olivat eritt\u00e4in n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t. Monin paikoin puista toki jo lehdet olivat ehtineet tipahtaa. <\/p>\n\n\n\n Viimein laskin pitk\u00e4t rappuset alas Fjellujohkalle ja istahdin kammin penkille. Paikalla olikin jo yksi retkeilypariskunta ja ensimm\u00e4isen\u00e4 minulle tarjottiin pieni tilkka minttua, ei juuri parempaa vastaanottokomiteaa voi ollakaan!<\/p>\n\n\n\n Istuskelin kammissa ja ripustelin romuja kuivumaan. Jotain piti my\u00f6s sy\u00f6d\u00e4, joten ruuanlaittoon. Jonkun ajan p\u00e4\u00e4st\u00e4 kaverikaksikko saapui my\u00f6s kammille vastakkaisesta suunnasta josta itse tulin. Tuossa kohtaa alkoi olla jo sen verran pime\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oli viimeiset minuutit ennen otsalamppua. <\/p>\n\n\n\n Muu porukka meni ulos virittelem\u00e4\u00e4n telttojaan yltyneest\u00e4 vesisateesta huolimatta. N\u00e4in meinasin itsekin ensin tehd\u00e4, mutta vesisateen masentamana p\u00e4\u00e4tin kuitenkin heitt\u00e4\u00e4 makuualustan kammin lattialle. Koko koppi oli sellainen savumaja, ett\u00e4 tulien ollessa p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kuljettava kumarassa jossei halunnut tukehtua. Tuon takia j\u00e4tinkin ikkunat auki y\u00f6ksi.<\/p>\n\n\n\n Seuraava aamu alkoi samoissa tihkusadetunnelmissa kun edellinenkin. K\u00e4vin aamupalan j\u00e4lkeen k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 putouksen juurella, joka on kammilta noin 200m p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Kiireisimm\u00e4t olivat l\u00e4hteneet jo pime\u00e4ll\u00e4 eteenp\u00e4in, itse noin hieman ennen kymment\u00e4. M\u00e4rk\u00e4 ja sumuinen keli alkoi pikkuhiljaa kyrsi\u00e4, mutta tiesin ett\u00e4 noin 6km j\u00e4lkeen olisi taas kota, jossa p\u00e4\u00e4sisi lounastamaan ja kuivailemaan vehkeet. <\/p>\n\n\n\n Maasto Fjellun j\u00e4lkeen kohti lounasta sahasi hieman yl\u00f6s ja alas. Lopulta kanjoni p\u00e4\u00e4ttyi ja p\u00e4\u00e4sin paljon kaikissa blogeissa kuvatulle ”Kevon sein\u00e4lle”. S\u00e4\u00e4 vain oli niin sumuinen, ett\u00e4 n\u00e4kym\u00e4 ei ollut ihan niin mahtava kuin ehk\u00e4 yleens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hes kahden ja puolen tunnin tauon j\u00e4lkeen jatkui matka kohta Ruktaj\u00e4rve\u00e4, johon oli tarkoitus j\u00e4\u00e4d\u00e4 y\u00f6ksi. Matkaa olisi noin 11km. Paikalla olisi my\u00f6s autiotupa ja mieless\u00e4ni kihelm\u00f6i ajatus l\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4 sis\u00e4tilassa nukutusta y\u00f6st\u00e4. Matka oli kohtuu tasaista avotunturia nyt kun varsinainen kanjonikin oli jo j\u00e4\u00e4nyt taakse. Merkitty\u00e4 polkua n\u00e4ki edess\u00e4\u00e4n monessa kohtaa aika pitk\u00e4lle, aina seuraavan m\u00e4en laelle asti. <\/p>\n\n\n\n Pitk\u00e4n tasaisen tallustamisen j\u00e4lkeen alkoi polku hieman laskea ja maasto vaihtui hiekkapohjaiseksi. Heti alemmaksi tunturista laskeuduttua tuli vastaan tulipaikka. T\u00e4st\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ollut kuin muutama kilometri tuvalle, joten maali alkoi h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4\u00e4. Etappi oli tullut vedetty\u00e4 yht\u00e4 kyyti\u00e4 ilman sen kummempia taukoja tai kahvitteluja. Lopulta juuri ennen tupaa tuli vastaan kyltti, joka kertoi, ett\u00e4 varsinainen luonnonpuiston alue on nyt takanap\u00e4in. <\/p>\n\n\n\n Ehdin olla tuvassa yksin ehk\u00e4 20min ja jokusen tunnin p\u00e4\u00e4st\u00e4 porukkaa olikin yhteens\u00e4 jo kuusi ja seitsem\u00e4s harkitsi sis\u00e4ll\u00e4 nukkumista, mutta p\u00e4\u00e4tti siirty\u00e4 ulos kodalle. Itselleni otin yl\u00e4punkan, joka oli tietysti taas virhe, koska helvetin kuumahan siell\u00e4 tuli kun kaminaa tykitettiin jatkuvasti… Mietin t\u00e4ss\u00e4 kohtaa my\u00f6s hieman loppureissun strategiaa, sill\u00e4 matkaa Sulaojalle oli en\u00e4\u00e4 12km ja tuota ei mitenk\u00e4\u00e4n j\u00e4rkev\u00e4sti jaksaisi kahdelle p\u00e4iv\u00e4lle jakaa. Olin vain jo ostanut paluumatkan bussi- ja junaliput valmiiksi. Hetken p\u00e4hkitty\u00e4ni tulin siihen tulokseen, ett\u00e4 l\u00e4hden aamusta pirun aikaisin k\u00e4velem\u00e4\u00e4n kohti Sulaojaa, josta bussi kohti Ivaloa menee ainoastaan kerran p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 klo 1020. Menen bussilla Ivaloon, josta otan itselleni hotellin yhdeksi y\u00f6ksi ja l\u00e4hden sitten maanantaina bussilla kohti Rovanieme\u00e4 ja junaa. Hotelliy\u00f6 kaiken vesisateen j\u00e4lkeen olisi varmasti aika mahtava juttu ja tuon ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen bussilipunkin saisi ehk\u00e4 peruttua. <\/p>\n\n\n\n Her\u00e4tys oli joskus 0600 aikoihin ja yritin pist\u00e4\u00e4 romuni nippuun ilman suurempia kilin\u00f6it\u00e4 ja kolinoita tuvassa. P\u00e4\u00e4sin matkaan noin 0640. Aaamuh\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hdin etenem\u00e4\u00e4n viimeisen p\u00e4tk\u00e4 reitti\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tuntui olevan kohtuu helppoa, hiekkopohjaista polkua ja m\u00f6nkij\u00e4uraa. Muutama kilometri enne Sulaojaa tuli vastaa viel\u00e4 viimeinen telttailu & nuotiopaikka Luomusjoki. Porukkaa oli paikalla jonkun verran ja aamupalaa sy\u00f6tiin ja tavaraa kasailtiin. Suuri osahan menee t\u00e4m\u00e4n reitin vastaikkaiseen suuntaan kuin itse menin, joten t\u00e4ss\u00e4 oli kasa porukkaa l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 kohti kanjonia. Join vett\u00e4 joesta ja jatkoin matkaa parin minuutin pys\u00e4hdyksen j\u00e4lkeen. Aikaa bussin tuloon oli reilusti ja matkaa en\u00e4\u00e4 noin 2km, mutta ajattelin pit\u00e4\u00e4 taukoa sitten tien varressa. <\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/hikinenreppu.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/IMG_3685-scaled.jpeg\")
<\/a><\/a><\/figure>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n<\/a><\/a><\/figure>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n<\/a><\/a><\/a><\/a>P\u00e4iv\u00e4 2 – Njaggalj\u00e1vri – Fjellujohka<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
<\/a><\/a><\/figure>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n<\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/figure>\n\n\n\n<\/a><\/a><\/figure>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n<\/a><\/a><\/a><\/a>P\u00e4iv\u00e4 3 – Fjellujohka – Ruktaj\u00e4vri<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
<\/a><\/a><\/a><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n<\/a><\/a>P\u00e4iv\u00e4 4 – Ruktaj\u00e4vri – Sulaoja<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
<\/a><\/a><\/a>